Yökyöpelyys

Moikka!

Keksi vasta nyt, että Tukinetissä on tällainenkin palsta. Mahtavaa! :+1:

Olisiko täällä sattumoisen yökyöpeleitä tai minunlaillani DSPD-diagnoosin saaneita? Olisi kiva vaihtaa kokemuksia.

Minulla on onni olla työssä, joka melko hyvin sopii rytmilleni, muttei toki täydellisesti. Ja toki on edelleen yhteentörmäyksiä yhteiskunnan ja muiden ihmisten odotusten ja vaatimuksien kanssa.

Mutta kyllä sen vaan näin lomalla huomaa, että kun nukkuu oman luontaisen rytminsä mukaan, niin sitä on ihan eri tavalla levännyt ja energinen olo. Työrytmissä jaksaa just sen työpäivän, mutta mitään muuta en sitten jaksakaan. Ei harrastuksia, ei sosiaalista elämää. Tuntuu välillä, että aika paljon pitää uhrata elämästään “normaalirytmisen” teeskentelyn vuoksi.

“Normaalirytminen” lainausmerkeissä siksi, että jostain minulle käsittämättömästä syystä näissä asioissa ei ollenkaan tunnusteta luontaista diversiteettiä. Monissa muissa monimuotoisuus-asiossa on menty hienosti eteenpäin, mutta ei tässä. Minkä valtavan potentiaalin yhteiskunnat (ja koko ihmiskunta) menettävätkään, kun ihmiset pakotetaan muottiin. Ja mikä valtava potti tuleekaan maksettavaksi lisääntyneinä sairauskuluina (yms.), inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Hei!

Kiitos viestistäsi, ymmärrän, että viivästynyt unirytmi aiheuttaa monenlaista ongelmaa, ja on vaikea tehdä ns. normityötä. Monet ovatkin hakeutuneet toisenlaisille aloille. Itselläni ei tätä ongelmaa ole, mutta joinain päivinä saatan lukea yömyöhään ja valvoa. Seuraava päivä on sitten vaikea, vaikka olen eläkkeellä. Itselläni on vuorotyön jälkeen jäänyt ajoittaisia univaikeuksia.

Uniliitton kuuluu yhdistys: Epätyypillinen Unirytmi ry. Heillä on nettiryhmiä, ehkä löytäisit sieltä vertaistukea.ja enemmän infoa.

Terveisin, Rosemaria, vertainen

Kiitos vastauksesta, Rosemaria! :blush:

Minulla on tosiaan ilo ja onni olla sellaisessa työpaikassa, joka kohtuu hyvin istuu minun rytmilleni. Mutta joskus töissä, kuten elämässäkin, tulee hetkiä, jolloin on pakko elää oman rytminsä vastaisesti. Ymmärrän, ettei kaikkea voi koskaan saada kaikkien rytmille tai aikatauluille sopiviksi, mutta toivoisin silti, että nykyistä aamutyyppisen vuorokausirytmin normalisointia ja ihannointia eli ns. aamuvirkkujen tyranniaa kyseenalaistettaisiin ja purettaisiin.

Olen tietoinen tuosta Epätyypillinen Unirytmi ry:stä ja siihen liittyminen on ollut jo pitkään ajatuksissa. Mutta ymmärtääkseni heidän toimintansa on vahvasti pk-seutu ja some painotteista ja valitettavasti kumpikaan ei toimi minulle, somessa kun en ole ja en asu pk-seudulla tai kovin isossa kaupungissakaan. Pelkkä jäsenyyskin tietysti olisi jo jotain…

Tsemppiä ajottaisten univaikeuksien kanssa!